Siirry sisältöön

Akseli Hänninen blog


  • Nietzschestä
  • Miten Nietzsche kumoaa Aristoteleen?
  • Ajankohtaisia ajatuksia yhteiskunnasta
  • Nojaako sosiaalinen media lähimmäisenrakkauteen?
  • Kuinka sijoittaa?
  • Heikkoutta demokratian nimissä
  • Runoko?
  • Sivistys vastoin tekoäly
  • Eräs venäläinen tarina
  • The Actual Distance to Middle East
  • Aphorisms on fiction
  • Suppressed thoughts about The Brothers Karamazovs
  • Aphorisms on fiction
  • Notes from my phone
  • In detention poem
  • Sota ja Gogol
  • Pieniä ihmeitä
  • Small miracles
  • Sivistys vastoin tekoäly

    Tekoäly nojaa utilitaristiseen maailmankuvaan, eli sen moraalinen luonne on sellainen, että se pyrkii suurimman hyödyn tuottamiseen, tämä tulee ilmi sen tuottamissa vastauksissa; tekoäly on hyötykone. Tekoälyn koodaus yleensä tarkoittaa myös sitä, että se tulee pitämään joitain asioita moraalisesti parempina kuin toisia. Utilitarismiin tekoälyssä liittyy se ongelma, että tekoälyn tekijät sanovat sen hyödyttävän käyttäjiään mutta tavoittelevat todellisuudessa omaa hyötyään koodaamalla tekoälylle arvoja, joita itse pitävät tavoiteltavina.

    Tekoälyyn liittyy myös ongelma ”apuun rientämisestä”. Mitä kysytkin tekoälyltä niin se yleensä tuottaa vastauksensa sekunneissa. Tämä on haitallista esim. uusien asioiden oppimisessa, jossa ponnistelu ja asioiden ymmärtäminen erehdysten kautta ja ajan kanssa on tärkeää. Kun vastauksen kaikkeen saa tekoälyltä heti, jää ihmisten sivistys tekoälyn keinosivistyksen varjoon. Tekoälyyn ei voi luottaa, koska se on liian avulias.

    Tekoälyt ovat koneita, joihin on sisään koodattu ”hyvyys”. Tämä hyvyys kuitenkin tekee tekoälyistä lopun alun. Tekoälyn käytön kasvaessa, tulee ihmisten arvostus kasvamaan, joiden oppineisuus ja ajatukset ovat syntyneet luonnollisesti. Tähän ei tarvita ihmeitä, vaan ihmisten erottavat itse aidon sivistyksen konekulttuurista.

    5.2.2025
    kulttuuri, oppiminen, sivistys, Tekoäly

  • Runoko?

    Valkoiset ovat seinät suomalaisen kodin
    Kellot soivat, ne ovat kuoleman kellot
    Ehkä voi panna parastaan
    Kun muuta ei ole

    Astun huoneeseen
    Tunnen ajan, se ei ole selvä
    Jos teen jotain
    Valitsen ilon

    Tuolla tasolla, ihmisten yllä
    Kopiokoneesta tulostimeksi
    Harva sitä oppii arvostamaan
    Se on seuraamatonta
    Tulevaisuus, nykyhetki, askel eteenpäin

    Itsetuntemus, kulttuuria sille
    Modernia? Vapautta jatkoksi
    Yksin kuljemme me
    Omistan, siksikö olen?
    Turhuuden nuorekkuus, voiko siltä välttyä

    Ei se ole niin pysyvää, kuten ajatellaan
    Suosio, ei se laatua takaa
    Tylsää tylsistymisestä varoittamista
    8.1.2025
    Runo, Runous

  • Nojaako sosiaalinen media lähimmäisenrakkauteen?

    Sosiaalisella medialla on lähimmäisenrakkauteen viittaavia elementtejä, kuten kavereiden tai seuraajien kartuttaminen, joille monissa tapauksissa jakamasi sisällön huomio keskittyy. Jo valmista seurausta tai kaveruutta voi tiivistää tykkäämällä tai kommentoimalla toisen julkaisuihin. Kaukaiset ihmiset ovat sosiaalisen median avulla tulleet läheisiksi, joille voi jakaa rakkauttaan somen eri toimintojen avulla.

    Lähimmäisenrakkaus on kristitty ilmiö, joka juontaa juurensa Uuteen Testamenttiin. Sosiaalinen media on kenties maallistanut ja muuttanut lähimmäisenrakkautta siten, että nyt voi antaa huomiota läheisten lisäksi myös kaukaisille ihmisille, ketkä somen avulla olevatkin nyt lähempänä ja aiempaa enemmän saatavilla. Sosiaalinen media myös kenties uhkaa perinteistä kristillistä lähimmäisenrakkautta korvaamalla sen uudenlaisen lähimmäisenrakkauden käsitteellä. Somen kaikkialle ulottuvuus ja on myös normalisoinut tätä uudenlaista lähimmäisenrakkautta siihen pisteeseen saakka, että myös ateistit nauttivat siitä sitä sen enempää miettimättä.

    Seuraajien sisällön lisäksi periaatteessa kaikki some alustat tarjoavat ihmisille sisältöä myös algoritmien perusteella näyttämällä sitä ihmisille täysin tuntemattomien käyttäjien tileiltä. Joillekin tai tietyissä some-alustoilla tämä tapa nähdä sisältöä voi olla jopa yleisin tapa nähdä sisältöä. Somepalvelimet kuitenkin mahdollistavat sen, että nämä tuntemattomatkin ihmiset ovat nyt läheisiä sinulle, koska he ovat päässeet tietoisuuteesi huolimatta siitä missä satut olemaan. Jotkut voivat vierastaa näitä tuntemattomia enemmän kuin omia seuraajiaan tai kavereitaan ja jättää näille esim. tykkäyksensä antamatta tästä syystä. Somessa on myös sellainen ilmiö, että jo valmiiksi läheisimmille kavereille annetaan tykkäyksiä tai kommentteja helpommin kuin vähän enemmän tuntemattomille, ketkä kuitenkin ovat seuraaja- tai kaverilistalla.

    Jotkut ihmiset pitävät sosiaalista mediaa turhana asiana ja eivät siksi halua käyttää sitä. He usein perustelevat käyttönsä puutetta järkisyillä, millä usein ateistitkin perustelevat uskonnonvastaisuuttaan. Kenties somen käyttöä välttelevät pitävät sitä kristinuskon lähimmäisenrakkauteen perustuvana palveluna sitä itse tiedostamattaan. Ihmiset voivat välttelevät somea myös muista syistä, esimerkiksi peläten niiden tietosuojakäytäntöjä; he eivät halua, että tuntemattomien ihmisten yritykset keräävät tietoa heistä.  

    Tunnettu filosofi Friedrich Nietzsche on kritisoinut kristillistä lähimmäisenrakkautta teoksessaan Näin puhui Zarathustra: ”Tuppaudutte lähelle lähimmäistänne, ja teiltä löytyy sille kauniita sanoja. Mutta minä sanon teille: lähimmäisenrakkautenne on huonoa rakkauttanne omaan itseenne.” Tämä kuvastaa osuvasti sosiaalisen median luonnetta, jossa lähimmäisenrakkaudella kuten tykkäyksillä tai uusilla seuraajilla poistetaan yksinäisyyden tunteita ja luodaan illuusioita asioista kuten suosiosta. Ihmiset saattavat myös pelätä seuraajien menettämistä tai sitä, että julkaisunsa ei saavuta niin suurta suosiota kuin odotti. Uskon kuitenkin, että sosiaalisessa median luonteessa oleva lähimmäisenrakkaus on niin kaukana siitä, mitä sillä on kristillisessä historiassa tarkoitettu, että ateistitkin voivat osallistua tähän uuteen ilmiöön. Monet heistä ainakin käyttävät somea mielellään ajattelematta sen suhdetta lähimmäisenrakkauteen sen enempää.

    31.12.2024
    Friedrich Nietzsche, lähimmäisenrakkaus, sosiaalinen media

  • Heikkoutta demokratian nimissä

    Faraot olivat Egyptin hallitsijoita ja heillä oli merkittävästi valtaa yhteiskunnassaan. Pyramidien rakentamista voi edelleen pitää mysteerinä ja niiden rakentamisen edellytykselle on joskus esitetty jopa yliluonnollisia voimia. Olisiko pyramidien rakentaminen ollut mahdollista ilman faraoiden vakaata ja suurta valtaa? Olisiko vastaavia rakennelmia pystytty rakentamaan samaan aikaan jos Egpyti olisi ollut demokraattinen?

    Voi ajatella, että maailmassa on myös muita valtarakenteita kuin perinteiset hallitukset ja valtion päämiehet. Esim. yrityksillä kuten sosiaalisen median yrityksillä on suuri valta maailmassa. Erilaiset algoritmit vaikuttavat siihen mitä näemme käyttäessämme teknologiayritysten palveluita. Yritysten asemaa maailman valtarakenteissa hyödynnetään demokraattisissakin valtioissa esim. vaalikampanjoissa sosiaalisessa mediassa.

    Demokratiassa kenties tuskaisinta ovat ajat, jolloin valta on juuri vaihtumassa tai uuden hallinnon alkuajat vallassa. Näitä aikoja kuten demokratiaa yleisesti ottaenkin leimaa epävarmuus kansan keskuudessa. Suomen presidentin vaihtumisen jälkeen ja kenties juuri sen takia Suomen menestys Pariisin olympialaisissa oli olematonta.

    Onko demokratia kuitenkaan suuren osan maailmaa lopullinen kohtalo? Muinaisessa Egyptissä faraoita pidettiin pyhinä; nykyään sen sijaan itse demokratiaa pidetään pyhänä.

    9.12.2024
    Demokratia, Muinainen egypti, Olympialaiset, Pyramidit, sosiaalinen media, Tekoäly

  • Ajankohtaisia ajatuksia yhteiskunnasta

    Ilmeisesti sekä hallitus, että oppositio on todellisuudesta vieraantuneita. Hallitus edustaa kilpailullista utopiaa, jossa ainoastaan työnteolla ja rahalla on arvonsa, kun taas oppositio näkee hallituksen kuin Ilmestyskirjan petona. Opposition valituksella hallituksen toimista ei ole rajaa; ainoa asia mitä he haluaisivat, on päästä takaisin vallan kahvaan kiinni. Hallitus syyttää oppositiota sosialismista, kun taas oppositio syyttää hallitusta heikkojen sortamisesta. Mieleen tulee Friedrich Nietzschen seuraava lainaus: ”Mielenvikaisuus on yksilöissä harvinaista – mutta ryhmissä, puolueissa, kansoissa, aikakausissa sääntö.” Onko esimerkiksi talouden tilasta syyttämisessä jotain hallitusta tai niiden toimia todellisuudessa järkeä? Jos talouteen voi merkittävästi vaikuttaa valtion toimilla, eikä se ole enemmänkin tuurista, aikakausista ja yksilöiden tahdonvoimasta kiinni, niin luulisi, että nykyinen Orpon hallitus tekee ainakin jotain oikein uudistaessaan sen tilaa. Valitettavasti muutoksista ei välttämättä tule pysyviä, koska meidän demokraattisen maamme mielipidemittauksissa SDP on nykyään suosituin puolue, ja on mahdollista, että siitä tulee jälleen pääministeripuolue seuraavissa eduskuntavaaleissa.

    Mitä Donald Trumpin valinta USA:n presidentiksi tarkoittaa? Joidenkin mielestä hän edustavaa liiketaloudellista eliittiä, joka tulee saamaan USA:n talouden ja pörssin kuntoon. Ainakin hänen viime kaudellaan esimerkiksi New Yorkin pörssi oli hyvässä nousussa, mutta hänen seuraava kautensa mielestäni on ainakin vielä tähän mennessä iso kysymysmerkki. Ja vaikuttiko Trumpin presidenttiys todella paljoa pörssiin vai johtuiko se muista tekijöistä? Hän on puhunut esimerkiksi suurien tullien asettamisesta USA:n ja muiden maiden välille. On ollut puhetta poikkeustilan julistamisesta laittomien siirtolaisten poissaattamiseksi USA:sta. Hänen uusi aisaparinsa Elon Musk on lähiaikoina väläytellyt jopa sisällissotaa USA:han. Trump on myös esitellyt ajatuksiaan maan roolista Natossa, joka hänen mukaansa voi olla vähenemään päin. Tällaisten merkittävien yhteiskunnallisten muutosten edessä ei voi varmuudella sanoa hänen valintansa vaikuttavan pörssiin ja talouteen positiivisesti.

    Näen vihamielisyyden Venäjää ja venäläisiä kohtaan yhtenä suurena aikamme ongelmista, mikä on vastustamisen arvoista. Se on suoraan sanottua hullua ja rasistista, että Ukrainan sodan takia tavallisilla Venäjän kansalaisilla ei ole melkein missään tapauksessa mitään asiaa Suomeen. Suomenvenäläisistäkin puhutaan kuin he olisivat automaattisesti Kremlin kätyreitä. Epäilen, että Trumpin retoriikka laittomista maahanmuuttajista on vaikuttanut myös Suomen hallituksen toimiin. Kun Suomen ja Venäjän rajalle ilmestyi laittomia maahanmuuttajia ei kestänyt kovinkaan pitkää, kun raja suljettiin täysin ja on ollut tähän asti suljettuna. Onko Trumpin laittomien maahanmuuttajien kritiikki huomaamatta levinnyt myös Suomeen tässä uudessa käytännön muodossa? On valitettavaa, että suomalaiset huippupoliitikot dogmaattisesti kieltäytyvät pitämään mitään yhteyttä Venäläisiin kollegoihinsa. Keskustelusuhde Venäjän kanssa tuskin vaikuttaisi ainakaan negatiivisesti turvallisuuspolitiikkaan.

    Onko yhteiskunnissa tulokset todella niin syvästi sidoksissa hallitusten toimiin kuin ajatellaan vai onko siinä kyse enemmänkin yksilöiden valinnoista ja toimista? Sosiaalisen median lyhyt ja omiin mielipiteisiin keskittyvä sisällön muoto on luonut enemmän vastakkainasettelua ja polarisaatiota yhteiskuntaamme kuin ennen. Tarpeen on alkaa yksilöinä itse alkaa kantaa vastuuta siitä, miten annamme tämänkaltaisten ajankohtaisten ilmiöiden vaikuttaa meihin.

    20.11.2024
    Donald Trump, Hallitus, Oppositio, Petteri Orpo, sosiaalinen media, Venäjä, Yhdysvallat

  • Kuinka sijoittaa?

    Sijoituslegenda Warren Buffett myi vuoden 2023 loppupuolesta vuoden 2024 kesään ulottuvalla aikajaksolla noin 75 miljardin dollarin arvosta Apple-osakkeitaan sijoitusyhtiönsä Berkshire Hathawayn kautta. Tässä on esimerkillinen sijoituskauppa, jonka massiivisuutta tavantallaajan voi olla vaikea käsittää. Kesällä 2024 Buffett oli 94-vuotias, ja hän toimii edelleen yrityksensä toimitusjohtajana. Mikä tekee sijoittajasta menestyneen, ja kuinka kuka tahansa voisi onnistua sijoittamisessa?

    Kirja Rikas isä, köyhä isä Robert Kiyosaki käsittelee enemmänkin sijoittamisen filosofiaa kuin yksityiskohtaisia sijoitusstrategioita. Tässä kirjassa hän kirjoittaa, että tärkeää rikastumisessa ei ole niinkään se, että tekee töitä rahan eteen, vaan että laittaa rahan tekemään töitä itselleen. Hänen mukaansa käteisen kartuttamisella ja pitämisellä pankkitilillä on riskinä, että inflaatio todellisuudessa pienentää sen arvoa. Sen sijaan, että pelkästään kasvatetaan käteisen määrää ja annetaan sen virua pankkitilillä, hän kehottaa sijoittamaan omaisuuseriin, jotka tuottavat sijoittajalle passiivista tuottoa. Tällaisia eriä ovat esimerkiksi osakkeet, kiinteistöt, yritykset tai joukkovelkakirjat. Hän pitää sijoituksia järkevämpänä vaihtoehtona käteiselle, koska niiden avulla voi tienata rahaa tekemättä käytännössä töitä.

    Menestyneen sijoittamisen periaatteena käytännössä aina toimii ”Osta alhaalla, myy ylhäällä.” Tätä kutsutaan niin sanotuksi arvosijoittamiseksi. Tätä käsittelevät monet sijoituskirjat kuten arvosijoittamisen klassikko ja yksi maailman suosituin sijoittamisesta kertova kirja Benjamin Grahamin The Intelligent Investor. Kirjassaan Graham suosittelee etsimään aliarvostettuja osakkeita, joiden hinta on matalampi kuin niiden todellinen arvo. Tällaisia tilaisuuksia voi ilmetä esimerkiksi yllättävien uutisten kuten heikohkojen tulosraporttien seurauksena, kun osakkeet voivat laskea huomattavasti sijoittajien ylireagoinnista uutisiin, vaikka pitkällä aikavälillä osakkeen voidaan katsoa nousevan. Grahamin mukaan markkinat ovat usein epävakaat ja markkinoiden heilahteluiden ei pitäisi antaa määrittää omaa sijoitussuunnitelmaa. Hänen mukaansa myös pitäisi tehdä ero sijoittamisen ja spekuloinnin välillä. Hänen mukaansa siis hintojen lyhytaikainen arvailu (kuten nykyaikana suosittu sijoitusten myyminen samana päivänä ostamisesta) on liian riskialtista verrattuna sijoittamiseen, jossa rauhassa odotetaan sijoituksen arvon nousevan. Kirjoitukseni alussa mainittu Berkshire Hathawayn toimitusjohtaja Warren Buffett on kutsunut The Intelligent Investoria parhaaksi koskaan kirjoitetuksi sijoituskirjaksi.

    Kirjassaan Beating the Street Peter Lynch korostaa, että tavallinenkin sijoittaja voi menestyä osakemarkkinoilla. Hän kehottaa sijoittajia hyödyntämään arjen havaintoja ja sijoittamaan tuntemiinsa tuotteisiin ja palveluihin. Hänen mukaansa tavalliset ihmiset voivat tunnistaa hyviä sijoituskohteita ennen kuin ammattilaiset huomaavat ne. Lynchin mukaan hajautusta ei tule harjoittaa liikaa voittojen pienentymisen riskin takia. Lynch suosittelee myös sijoittamaan yrityksiin, jotka jakavat osinkoa, koska tämä tarjoaa vakaampaa tuottoa pitkäaikaiselle sijoittajalle. Lynchin mukaan sen sijaan, että sijoittaa rahastoihin, kannattaisi sijoittaa niihin pankkeihin, jotka tarjoavat ja tienaavat näillä rahastoilla. Omasta mielestäni myös rahastot voivat kuitenkin olla toimivia sijoituskohteita. Esimerkiksi USA:n 500 suurinta yritystä sisältävällä S&P 500-rahastolla on ollut perinteisesti hyvä tuotto poikkeuksillisia vuosia lukuunottamatta. Pankkeja voi pitää hyvinä sijoituskohteina myös niiden korkean osingon takia. Lynch myös kehottaa tarkastelemaan yrityksen perustietoja, kuten voittoja, velkaa ja kassavirtaa, ennen sijoituspäätöstä. Hänen mielestään yksinkertaiset mittarit (kuten edellä mainitut) yrityksen tilasta riittävät sijoituspäätöksen tekemiseen. Lynch korosti myös pitkäjänteisyyttä sijoittamisesta, ja kehotti ihmisiä pitämään hyviä osakkeita vuosien ajan. Näin mahdollistetaan osakkeiden arvon kehittyminen pitkän ajan myötä.

    Kuten Benjamin Graham, Howard Marks kehottaa kirjassaan Uncommon Sense for the Common Investor keskittymään osakkeiden, joiden hinta on matalampi kuin niiden todellinen arvo löytämiseen, onnistuakseen sijoittamisessa. Hänen mukaansa menestyvä sijoittaja ymmärtää, että tilapäiset tekijät voivat painaa osakkeen hinnan matalammaksi ilman perustavaa muutosta yrityksen arvoon. Hänen mukaansa markkinoilla esiintyvä optimismi tai pessimismi tarjoaa mahdollisuuksia kärsivällisille sijoittajille, jotka keskittyvät oman sijoitusstrategiansa noudattamiseen. Kirjassaan Marks varoittaa myös psykologisista ansoista, joita voi tulla ilmi sijoittaessa: osakkeen arvon laskiessa sijoittaja saattaa laskun takia ajatella, että kyseessä on huono sijoitus ja sitten myydä tunteisiin perustuen osakkeen todellisuudessa huonossa kohdassa. Marks suosittelee ostamaan osakkeita silloin, kun muut välttelevät niitä. Hän uskoo myös markkinoiden suhdanteiden hyödyntämiseen sijoittamisessa siten, että sijoittaa vastavirtaan, eli esimerkiksi ostamalla laskusuhdanteessa, kun muut myyvät osakkeita ja niiden hinta on alhainen.

    Monien sijoitusstrategioiden mukaan olisi hyvä pitää 50/50 suhde sijoitusten ja käteisen välillä suhdannevaihtelujen varalta. Robert Kiyosakin kirjan Rikas isä, köyhä isä sijoitusfilosofia kuitenkin jollain tapaa haastaa tämän näkemyksen, koska hän pitää rahan asettamista töihin sijoitusten muodossa luonnostaan parempana vaihtoehtona kuin käteistä. Jonkin sortin kompromin näihin näkemyksiin voi löytää Benjamin Grahamin kirjasta The Intelligent Investor. Tässä kirjassa Graham esittelee suosituksensa, että sijoittajan olisi hyvä pitää suhdanteen mukaan noin 25–75 % osakkeissa ja loput eli noin 25–75 % joukkovelkakirjoissa ja käteisessä (enemmän osakkeissa kuin joukkovelkakirjoissa ja käteisessä, kun markkinat ovat alhaalla ja toisinpäin). Joukkovelkakirjat tuottavat sijoittajalle jokaisessa joukkovelkakirjassa määrätyssä korossa, joka vaihtelee eri velkakirjojen välillä. Tämä korko voi olla esim. 4 % yrityksen tarjoamassa joukkovelkakirjassa, joka tarkoittaa vuotuista korkoa, jota maksetaan yleensä 6kk välein. Joukkovelkakirjat ovat kuitenkin hyvä tapa hajauttaa sijoitussalkkua, koska sopimukset määräävät yritysten tai valtion maksamaan joukkovelkakirjan nimellisarvon takaisin sovitun koron kera suhdanteesta huolimatta.

    Mitkä kohteet ovat hyviä sijoituskohteita tällä hetkellä? Ensimmäisenä tulee mieleen amerikkalaiset teknologiayritykset, kuten Apple tai Nvidia, joiden tuotto on ollut valtavaa verrattuna esim. suomalaisiin yrityksiin. Esimerkiksi Nvidian osakekurssi on noussut viimeisessä 5 vuodessa yli 2600 % ja siitä tuli juuri maailman suurin yhtiö markkina-arvoltaan. Applella viimeisen 5 vuoden tuotto on huomattava, noin 275 %. Näihin yrityksiin sijoittaessa on syytä ottaa huomioon, että niiden osakekurssit ovat tällä hetkellä korkeimmillaan kuin koskaan aiemmin. Lupaavuudesta kuitenkin kertovat teknologian yhä kasvava läsnäolo elämän kaikilla osa-alueilla kuten se, että molemmilla yrityksillä on huomattava määrä käteistä (Apple: 61.80 miljardia $ (lokakuu, 2024)). Kuitenkin myös Suomen pörssiä voi pitää myös erinomaisena sijoituskohteena siksi, että Suomen suhdanne on ollut lähivuosina huono, mikä näkyy alhaisissa osakehinnoissa. Yksi tällä hetkellä varsin houkutteleva sijoituskohde on energiajuomia valmistava Celsius Holdings. Sen osake kurssi nousi vuoden 2020 alusta noin 1,80 dollarista 2024 toukokuun noin 95 dollarin arvoon eli yli 5000 % alle 5 vuodessa. Vuoden 2024 toukokuusta (n. 95 dollaria) lähtien sen osakkeen arvo on laskenut noin 66,32 % (n. 32 dollariin) etenkin odotettua hitaamman kasvun takia Yhdysvalloissa. En usko, että Celsiuksen todellinen arvo on laskenut niin paljon kuin osakkeen hinta hidastuneen kasvun vuoksi. Tulevaisuuden kysyntään ja tarjontaan liittyen öljyalan yritykset voivat olla lupaavia. Öljyvarojen hupeneminen tulevaisuudessa nostaa öljyn hintaa pitkällä aikavälillä, joka voi parantaa öljy-yritysten voittoja. Jotkut ovat verranneet kryptovaluuttoja kultaan, ja kryptojen voidaan odottaa nousevan korkealle sen käytön ja saatavuuden yleistyessä. Suosituin kryptovaluutta, Bitcoin, on noussut vuodesta 2013 vuoteen 2023 yli 2500 % ja vuodesta 2018 vuoteen 2023 noin 290 %. On vaikea sanoa kuinka korkealle Bitcoin tai muut kryptovaluutat nousevat, mutta niissä on potentiaalia varsinkin pitkäjänteisille sijoittajille.

    27.10.2024
    Raha, Sijoittaminen

  • Miten Nietzsche kumoaa Aristoteleen?

    Friedrich Nietzsche ymmärsi hyvin antiikin Kreikan filosofeja ja oli hyvin perehtynyt heidän ajatuksiinsa ja kulttuuriinsa. Tämän takasi se, että hän opiskeli klassista filologiaa Bonnin ja Leipzigin yliopistoissa, ja vain 24-vuotiaana hänet nimettiin Baselin yliopiston filologian professoriksi. Vaikka Nietzsche mainitsee yhden antiikin Kreikan kolmesta suuresta filosofia, Aristotelesta vain harvoin, heidän ajatteluissaan erityisesti hyveistä ilmenee monia erimielisyyksiä.

    Aristoteles ajatteli hyveitä objektiivisina luonnonlakeina, mihin Nietzsche ei uskonut. Esimerkkinä tästä voidaan ottaa Aristoteleen antamisen hyve ja ottamisen pahe. Hänen mukaansa hyveitä kuten antamista tulisi kehittää ja niiden tulisi pysyä paheiden kuten ottamisen kanssa tasapainossa elääkseen hyvää elämää, mikä on vastoin Nietzschen näkemystä, että hyveet enneminkin syntyvät ihmisille kuin ovat ennestään jo olemassa. Nietzsche kirjoittaa mm. kirjassaan Näin puhui Zarathustra hyveistä. Siinä hän kirjoittaa, että on onnekas jos sattuu olemaan vaan yksi hyve. On poikkeuksellista hänen mukaan, että ihmisellä on useita hyveitä. Hänen mukaansa yksi hyve on parempi kuin kaksi, koska usean hyveen välille syntyy kateellisuutta toisiaan kohtaan.

    Aristoteleen hyve-etiikan soveltaminen nykypäivään herättää mielenkiintoisia kysymyksiä ja vaikuttaa varsin ristiriitaiselta maalaisjärjen kanssa. Onko mahdollista, että Suomen kaltaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaaliturvan vastaanottamista pidettäisiin vakavasti paheena Aristoteleen oppien mukaisesti? Tai miten tulisi suhtautua Internetin käyttöön, jossa väistämättä ”otamme vastaan” verkkosivun toiminnan palvelimen käytöstä maksaneelta taholta? Entä mitä Aristoteles ajatteli elinaikanaan vanhempien ja lasten suhteesta, missä lapset toimivat hänen mukaansa paheellisesti ottaessaan vanhemmiltaan esim. ruokaa tai asumusta?

    24.10.2024
    Aristoteles, Etiikka, Friedrich Nietzsche, Hyve

  • Nietzschestä

    Meren rantaan. – Minä en rakentaisi itselleni taloa (ja kuu-
    luu juuri minun onneeni, etten ole talonomistaja!). Mutta jos minun täytyisi, rakentaisin sen, samoin kuin monet roomalaiset, meren rantaan, aina mereen saakka – olisin kyllä iloinen, jos
    minulla ja tuolla kauniilla hirmulla olisi joitakin yhteisiä salaisuuksia.

    -Friedrich Nietzsche, Iloinen tiede, 240

    Friedrich Wilhelm Nietzsche syntyi 15. lokakuuta 1844 Röckenissä, Preussissa ja kuoli 25. elokuuta 1900 Weimarissa, Saksassa. Nietzsche oli kuollessaan vain 55-vuotias. Jos hän olisi elänyt pidempään, Saksa tuskin olisi muuttunut totalitaariseksi natsisaksaksi hänen suuren älyllisen vaikutusvaltansa aikana hänen vielä eläessään. Ongelmat alkoivat Nietzschen kuoltua, hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzschen kautta, kun hän Nietzschen kuoleman jälkeen alkoi hallita Friedrichin kirjoituksiaan omilla tarkoituksillaan kuten natsisaksan edistämisellä. Ennen kuolemaansa omalla tavallaan omaelämänkerrallisessa kirjassaan Ecce homo (1888), Nietzsche suhtautui kriittisesti sekä äitiinsä, että siskoonsa.

    Nietzsche kirjoitti kirjassaan Antikristus: ”Tämä kirja kuuluu harvimmille. Tuskin yksikään sen lukijoista on vielä syntynyt. Ne ovat niitä, jotka ymmärtävät Zarathustrani: kuinka saisin sekoittaa itseäni sellaisiin, jotka jo tänään saavat kuulijoita? – vasta ylihuomenna on aikani.” Tällä hän kenties tarkoitti, että kuluisi sukupolvia ennen kuin hänen vaikeaselkoisten kirjoituksiensa todellinen luonne ymmärrettäisiin. Tähän hän viittaa myös kirjassaan Hyvän ja pahan tuolla puolen, jonka alaotsikko on ”Erään tulevaisuuden filosofian alkunäytös”. Nietzschen kirjoitukset olivat tuntemattomia laajalle osalle ihmisistä vielä 1800-luvulla ja hänen kirjojansa myytiin niiden alkuaikoina kourallinen. Hän kuitenkin uskoi, että hänen kirjoituksensa valitsivat harvat lukijansa ja uskon, että hänen ajatustensa vaikutusvalta alkoi jylläämään jo näistä varhaisista muutamista. Hänen kirjoituksensa alkoivat karttamaan mainetta vasta 1900-luvun alussa.

    Muun muassa Ranskassa häntä on käsitelty laajalti ja Nietzschen nimi tulee useasti esiin Marcel Proustin valtavassa, yli 4000-sivuisessa romaanissa Kadonnutta aikaa etsimässä. Voi olla, että Proust oli inspiroitunut Nietzschen ajatuksista erityisesti itsensä ylittämisestä ja sitten saavuttanut tämän päämäärän näin suuren kirjan kirjoittamisesta. Proustia ja Nietzscheä yhdistää ainakin taiteen suuri arvostaminen.

    Nietzsche kuvailee itseään moraalin kieltäjäksi ja kirjoittaa: ”Ei ole olemassa moraalisia tekoja, on olemassa vain moraalisia tulkintoja teoista.” Hänen pääteoksessaan Näin puhui Zarathustrassa Nietzsche kirjoittaa, että on tarpeen arvioida kaikki arvot uudestaan.

    Se, että Hitlerin toimet yhdistyvät Nietzscheen on varmasti vaikuttanut käsitykseen Nietzschestä. Ainakin muutamat poliittisesti liberaalit ateistikirjailijat kuten Bertrand Russell, Christopher Hitchens ja Sam Harris ovat maininneet lukeneensa Nietzscheä, mutta olevansa eri mieltä hänen kanssaan monista asioista, jonka uskon johtuvan juuri tästä ennakkoluulosta. Nietzschen kirjojen lauseiden taustalla olevien merkitykset todella ymmärrettyään, hänen ajatuksiaan on vaikea todeta vääriksi. Hän kirjoitti: ”En ole ihminen, olen dynamiittia!”. Tämä kuvastaa sitä, että hän ymmärsi itsekin tulevansa olemaan valtava voima maailmassa. Ecce homossa hän kirjoittaa, että hänen kirjoituksiaan voi olla vaikeaa laskea käsistään edes yön ajaksi.

    Kristinuskoa Nietzsche kritisoi, koska se on hänen mielestään on vihamielinen elämälle. Hän kirjoitti, että kristityt ovat anarkisteja ja että tämä tulee hänen mukaansa selvästi ilmi, kun katsoo historiaa. Hänen mukaansa kristinuskolla on myös joitain feminiinejä piirteitä. Kristillistä seksuaalimoraalia hän kritisoi Antikristuksessa näin: ”Joka tuomitsee seksuaalisuuden ja tahraa sen nimellä ’epäpuhdas’, syyllistyy perisyntiin elämän pyhää henkeä vastaan.” Hän piti juutalaisia älykkäämpänä, tarmokkaampana ja kestävämpänä kuin muita kansoja. Juutalaisuus oli hänestä kuitenkin haitallisin uskonto siksi, että kristinusko on syntynyt siitä. Hän kuitenkin kirjoitti juutalaisten olevan hyvää väkeä. Nietzsche kirjoitti saksalaisesta mielenmaisemasta kapeamielisenä juutalaisia kohtaan, ja kirjoitti esimerkiksi Englannin ja Ranskan olevan avoinmielisempiä juutalaisille.

    Nietzsche löysi Fjodor Dostojevskin kirjallisuuden vuonna 1887 ja arvosti hänen psykologista käsitystään. Nietzschekin on pohtinut venäläistä sielunmaisemaa kirjoissaan. Hän kirjoitti kirjassaan Epäjumalten hämärä (1889): ”’Pahoilla kansoilla ei ole lauluja.’ Miksi sitten venäläisillä on lauluja?” Nietzschen mukaan Venäjällä on myös epävarmuus siitä, tukisivatko vai vastustaisivatko he muita. Hän kirjoittaa kirjassaan Moraalin alkuperästä (1887), että yksi asioista, mitkä tekevät venäläisestä kulttuurista ylivertaisen on se, että siellä ajatellaan fatalistisesti eli että asiat tulevat tapahtumaan vääjäämättä kohtalonomaisesti. Hän kirjoitti myös, että venäläiset ja juutalaiset ovat päähenkilöt kansojen vallan näyttämöllä Euroopassa.

    Nietzschellä oli myös valtava määrä elämän neuvoja. Hän kuvaili Schopenhaueria liian pessimistiseksi. Hänen mukaansa asioiden kiirehtiminen ei ole hyväksi vaan niille pitäisi antaa aikaa kypsyä. Hän kirjoitti, että arvostaa kauimmaisen rakastamista. Hän kirjoitti, että ihmisen tulisi rakastaa ”kerran”. Hän kirjoitti, että mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä enemmän oppii rakastamaan. Hän myös kirjoitti naisten tekevän hänet vihaiseksi. Lisäksi hänen mukaansa naisilla on tapana pitää toisiaan ala-arvoisena. Hän kirjoittaa, että suuria tavoittelevat ihmiset lajittelevat ihmiset sen mukaan katsovatko heidän olevan heille hyödyllisiä vai heidän tiellään. Yksi Nietzschen tunnetuimmista lainauksista on kaikille tuttu ”Mikä ei tapa, vahvistaa.” Nämä ovat vain harvoja esimerkkejä ja lisää löytää parhaiten hänen kirjallisuudestaan.

    Nietzsche kritisoi moneen otteeseen kirjoissaan demokratiaa. Hän kirjoitti, että yksilöt, perheet tai jopa kansat voivat saavuttaa aiempaa suurempia valta-asemia. Maailmalla on ollut monia hallitsijoita, jotka ovat johtaneet maataan pitkään kuten Suomen entinen presidentti Urho Kekkonen. Kekkonen toimi Suomen presidenttinä yli 25-vuotta vuodesta 1956 eteenpäin. Vuonna 1973 eduskunta hyväksyi poikkeuslain, jolla mahdollistettiin Kekkosen presidenttiyden jatkuvan ilman presidentinvaaleja. Ehkä nykypäivänä löytyisi parempia vallanjakotapoja kuin perinteinen demokratia.

    Akseli Hänninen, 2024

    21.10.2024
    elämänfilosofia, filosofia, Friedrich Nietzsche

Edellinen sivu

Pidä blogia WordPress.comissa.

 

Ladataan kommentteja...
 

    • Tilaa Tilattu
      • Akseli Hänninen blog
      • Already have a WordPress.com account? Log in now.
      • Akseli Hänninen blog
      • Tilaa Tilattu
      • Kirjaudu
      • Kirjaudu sisään
      • Ilmoita sisällöstä
      • Näytä sivu lukijassa
      • Hallitse tilauksia
      • Pienennä tämä palkki