1.
Olen ohittanut Tsarin omaisuudessa. sininen. Hyvä Aamu. Mitään ei tapahdu, jos Mitään Ei Tapahdu. 1000:n vuoden filosofian. Syy: – Kyyhky – Seuraus: Lintu. Mikä on Totuus? 112-1112… Ja, Sitten.
2.
Tattis. Jos, Sami. Niin, Olen. Jos, Ei. Niin… Avain. ”Minulla on Avaimet.” Sami sanoi. Mutta, Mikä tämä Asia On? Onko Tämä sitä, sitä? Tämä, On Sitä Uskontoa. ”Olen – Elämäntarkoituksenne.” -Sami ”Kehtaako? Hän tilata, sen Moraalisen Maiseman?” Kaarle tokaisi. Mm. ”Paljonko se Maksaa? Mistä sitä Saa? Mutta, miksi?” Sami rohkaisi. ”Onko Tämä… Jotain Muuta!” ”No, tämä kuulostaa terapialta.” ”Olenko Päätynyt Novellin Ansaan?” ”Kun, On käynyt 4:n kerran terapiassa, Mutta Mihin?” Sami kysyi. Luovaa työtä se Vain Oli. Helppo Elämä.
3.
”Miehä opetan siulle terapiaa.” Sami rohkaisi. lohkaisi. Ylihuominen. Miten se Taju? ”Sitä, En Voi kiistää. Nimittäin, että Stoalaisilla On Huono Maine. He helposti Kuolevat. Kun, Stoalaiset Kuolevat. Mm… Se on hyve.” Mitkä, ovat vaihtoehtomme, Kaarle? ’Eikö teillä ole Kiire Elää.’ Kaarle totesi. ”Niin, Taju on sana. Kun Sen Menettää. Täytyy, joko herätä tai ei. TajunnanMenetys. Mikä on Kivun Arvo? Mm. Täytyy konsultoida lääkäriä?” Kaarle mietiskeli. ”En Ymmärrä.” ”Entä, Seinellä? Onko Tämä tämä Yandex?” Kaarle naurahti.
4.
Aamu. ”Minne se Tie Meni?” Kaarle kysyi. ”Hän on Taival. Rhk. Taipaleella.” Sami rökäisi. ”Tämä, on Ajatus, saapui mieleeni… Nimittäin älykkyys. Siitä. Totisesti. Kyyhky on Linnun parannuskeino. Vuosituhansia, Tämä ei voi Pitää Paikkaansa. Ymmärsin, Juuri jotain kaunista. Mikä on Totuus, herra? Monttu On Monttu. Ja, se Tuomio. Jos sitä ei saa, voi olla vain epäilty. Niin, Se Immanuel Kant. Se Hänen Asia Itsessään, No, sen vaikutteet… No. Se Olio. Se on enne kaikkea Tiedettä.” -Sami ”Hänen iloiset arvonsa, tosin, no, hänet sekoitetaan, Tässä siihen hänen seuraajaansa filosofi Hegeliin. Itse henkeen. Kylmä Kaveri. hänen fysiologiastaan. vesitilastot. Olen Kuin Muistitynnyri. Olen sortunut Orientalismiin. Olen viimeinkin Vapaus! Olen, kenties, myös Kapitalisti. Taloustiede. Ehdotan, palkankorotusta. Ettei työsi Mene hukkaan. Sumuinen mieli, sääli, Niin, Nämä Sanat: Ne ovat sen Hollantilaisen filosofin Benedictuksen… En Muista Nyt Nimeä.” ”Spinoza?” Sami totesi. ”Niin! Niin. Tämä hollantilainen Mies muistaakseni siinä kävi niin, että tämä herra totesi säälin olevan Osa Elämää.” Kaarle ajatteli. ”Toisin sanoen, siltä ei Voi välttyä? Niinkö?” Sami ”Mm. Näin Minä ajattelen.” Kaarle jutteli.
5.
TrallalleeroTrallallaa! Vihdoin Niitä Novelleja! ”Joku pölli Miun puhelimen.” Sami pelästyi. ”Oletko Valmis Tähän. Sami. Ne pelottavat rikolliset, No Mitä Niille Tehdään? he joutuvat kadotukseen. Mutta, kadotus on oikeasti Oikeuslaitos!” ”Mitä, Tämä On. Onko Tämä muka Totta. Että, Jotkut joutuvat joskus vankilaan? Eikö ole vaihtoehtoja?” Sami kysyi. ”Ei.” Kaarle jyrähti.
6.
Aksu tässä. ”Jos mitään ei Ole, Jotain täytyy tapahtua.” Sami totesi. Se, Ihmeellinen juttu. Mikä, Se Oli. Se oli, se. Se, se. ”Törkee Kaveri.” ”Mainokset on Uutisia.” Kaarle huomautti. ”Mikä Se Cupido On.” Kaarle Kysyi? ”Mm… Se Cupido Tässä tapauksessa lienee tämä fysiologia, massa, Tässä eräässä Kirjassa, mainitsitte sen Aiemmin. Moraalinen Maisema, keltainen, kaltaista Kannessa.” Sami vastasi. ”Jahas? Miltä Se Tuntuu?” Kaarle kysäisi. ”Ei, Huonolta.” Sami kirjavasti Vastasi. ”Selvä… No, Siinä Tapauksessa, Ostan sen ehkä seuraavalla Kerralla. Kun Käyn Tuolla kirjanvälittäjälläni.” Kaarle.
7.
”Mikä Se Maine On?” Sami mietiskeli. ”Sitä, Suojellaan!” ”Se, Kenellä on vähän Hyviä Ystäviä. Hän Ei Mainetta menetä. Pidä Mielessä!” Ei. ”Hyvät Tavat…” ”Ole Kuin Suojeluskunta.” ”Tähtää Korkealle!” ”Yht’Äkkiä minun hyve nuoruudesta muistui minulle.” ”Se. Katosi.” ”Mutta, Se huominen, Se on Luvun Päivä. se pröystäily itse le Marcel Proust.” Sami jatkoi. ”Mutta! Vaimoa ei jätetä!” Kaarle Ehdotti.
Vastaa