Tekoäly nojaa utilitaristiseen maailmankuvaan, eli sen moraalinen luonne on sellainen, että se pyrkii suurimman hyödyn tuottamiseen, tämä tulee ilmi sen tuottamissa vastauksissa; tekoäly on hyötykone. Tekoälyn koodaus yleensä tarkoittaa myös sitä, että se tulee pitämään joitain asioita moraalisesti parempina kuin toisia. Utilitarismiin tekoälyssä liittyy se ongelma, että tekoälyn tekijät sanovat sen hyödyttävän käyttäjiään mutta tavoittelevat todellisuudessa omaa hyötyään koodaamalla tekoälylle arvoja, joita itse pitävät tavoiteltavina.
Tekoälyyn liittyy myös ongelma ”apuun rientämisestä”. Mitä kysytkin tekoälyltä niin se yleensä tuottaa vastauksensa sekunneissa. Tämä on haitallista esim. uusien asioiden oppimisessa, jossa ponnistelu ja asioiden ymmärtäminen erehdysten kautta ja ajan kanssa on tärkeää. Kun vastauksen kaikkeen saa tekoälyltä heti, jää ihmisten sivistys tekoälyn keinosivistyksen varjoon. Tekoälyyn ei voi luottaa, koska se on liian avulias.
Tekoälyt ovat koneita, joihin on sisään koodattu ”hyvyys”. Tämä hyvyys kuitenkin tekee tekoälyistä lopun alun. Tekoälyn käytön kasvaessa, tulee ihmisten arvostus kasvamaan, joiden oppineisuus ja ajatukset ovat syntyneet luonnollisesti. Tähän ei tarvita ihmeitä, vaan ihmisten erottavat itse aidon sivistyksen konekulttuurista.
Akseli Hänninen blog 
Jätä kommentti