Akseli Hänninen blog

Sosiaalisella medialla on lähimmäisenrakkauteen viittaavia elementtejä, kuten kavereiden tai seuraajien kartuttaminen, joille monissa tapauksissa jakamasi sisällön huomio keskittyy. Jo valmista seurausta tai kaveruutta voi tiivistää tykkäämällä tai kommentoimalla toisen julkaisuihin. Kaukaiset ihmiset ovat sosiaalisen median avulla tulleet läheisiksi, joille voi jakaa rakkauttaan somen eri toimintojen avulla.

Lähimmäisenrakkaus on kristitty ilmiö, joka juontaa juurensa Uuteen Testamenttiin. Sosiaalinen media on kenties maallistanut ja muuttanut lähimmäisenrakkautta siten, että nyt voi antaa huomiota läheisten lisäksi myös kaukaisille ihmisille, ketkä somen avulla olevatkin nyt lähempänä ja aiempaa enemmän saatavilla. Sosiaalinen media myös kenties uhkaa perinteistä kristillistä lähimmäisenrakkautta korvaamalla sen uudenlaisen lähimmäisenrakkauden käsitteellä. Somen kaikkialle ulottuvuus ja on myös normalisoinut tätä uudenlaista lähimmäisenrakkautta siihen pisteeseen saakka, että myös ateistit nauttivat siitä sitä sen enempää miettimättä.

Seuraajien sisällön lisäksi periaatteessa kaikki some alustat tarjoavat ihmisille sisältöä myös algoritmien perusteella näyttämällä sitä ihmisille täysin tuntemattomien käyttäjien tileiltä. Joillekin tai tietyissä some-alustoilla tämä tapa nähdä sisältöä voi olla jopa yleisin tapa nähdä sisältöä. Somepalvelimet kuitenkin mahdollistavat sen, että nämä tuntemattomatkin ihmiset ovat nyt läheisiä sinulle, koska he ovat päässeet tietoisuuteesi huolimatta siitä missä satut olemaan. Jotkut voivat vierastaa näitä tuntemattomia enemmän kuin omia seuraajiaan tai kavereitaan ja jättää näille esim. tykkäyksensä antamatta tästä syystä. Somessa on myös sellainen ilmiö, että jo valmiiksi läheisimmille kavereille annetaan tykkäyksiä tai kommentteja helpommin kuin vähän enemmän tuntemattomille, ketkä kuitenkin ovat seuraaja- tai kaverilistalla.

Jotkut ihmiset pitävät sosiaalista mediaa turhana asiana ja eivät siksi halua käyttää sitä. He usein perustelevat käyttönsä puutetta järkisyillä, millä usein ateistitkin perustelevat uskonnonvastaisuuttaan. Kenties somen käyttöä välttelevät pitävät sitä kristinuskon lähimmäisenrakkauteen perustuvana palveluna sitä itse tiedostamattaan. Ihmiset voivat välttelevät somea myös muista syistä, esimerkiksi peläten niiden tietosuojakäytäntöjä; he eivät halua, että tuntemattomien ihmisten yritykset keräävät tietoa heistä.  

Tunnettu filosofi Friedrich Nietzsche on kritisoinut kristillistä lähimmäisenrakkautta teoksessaan Näin puhui Zarathustra: ”Tuppaudutte lähelle lähimmäistänne, ja teiltä löytyy sille kauniita sanoja. Mutta minä sanon teille: lähimmäisenrakkautenne on huonoa rakkauttanne omaan itseenne.” Tämä kuvastaa osuvasti sosiaalisen median luonnetta, jossa lähimmäisenrakkaudella kuten tykkäyksillä tai uusilla seuraajilla poistetaan yksinäisyyden tunteita ja luodaan illuusioita asioista kuten suosiosta. Ihmiset saattavat myös pelätä seuraajien menettämistä tai sitä, että julkaisunsa ei saavuta niin suurta suosiota kuin odotti. Uskon kuitenkin, että sosiaalisessa median luonteessa oleva lähimmäisenrakkaus on niin kaukana siitä, mitä sillä on kristillisessä historiassa tarkoitettu, että ateistitkin voivat osallistua tähän uuteen ilmiöön. Monet heistä ainakin käyttävät somea mielellään ajattelematta sen suhdetta lähimmäisenrakkauteen sen enempää.